Didaktinen pohdinta (matkapeli)

Didaktinen pohdinta

 Luokka-aste, jonka kanssa projektin voisi toteuttaa

Projekti on suunnattu nelosluokkalaisille, mutta se soveltuisi hyvin toteutettavaksi myös viidesluokkalaisten kanssa. 

Työssä käytettävät käsityön tekniikat ovat melko yksinkertaisia, mutta tarkkuutta vaativia. Esimerkiksi kankaanvärjäyksessä on erityisen tärkeää, että suunnitelma on tehty huolellisesti ja sitä myös noudatetaan tarkasti, koska muuten pelialustasta ei tule toimivaa ja käyttökelpoista. Myös säilytysrasiaa varten sahattavat vanerin osat on helpohko sahata, mutta rasian kokoaminen on haastavampi työvaihe.

Käytettävät käsityön tekniikat

Uutena opetettavana asiana tekstiilitöissä tulee ompelussa ulkonurkissa poistojen tekeminen sekä kankaanpainannan tekniikat. Kankaanleikkaaminen on oppilaille tuttua, kuten myös nuppineulojen laittaminen ja harsiminen. Ompelukoneella ompelutaitoja vahvistetaan ja kerrataan.

Teknisissä töissä tuttuja tekniikoita ovat mittaaminen, sahaaminen ja hiominen. Uutena asian opetetaan, pintakäsittelyä, vanerisen säilytysrasian kokoaminen sekä nahkasarana.

Koska omat teknisen työn taitoni ovat heikot, lähdin vanerilaatikon kokoamiseen liimaamalla, mutta huomasin projektin edetessä ettei liimaaminen ehkä kuitenkaan ollut helpoin keino rasian kokoamiseen. Kokoamiseen voisi tietysti käyttää myös pieniä nauloja, mutta tällöin rasian sivut täytyisi tehdä paksummasta vanerista. Minä halusin käyttää sivuihin ohutta vaneria, jotta säilytysrasiasta tulisi mahdollisimman kevyt. Matkapeliähän kuljetetaan mukana, joten painova peli ei ole kovin käytännöllinen kuljettaa mukana.

Halusin myös kokeilla rasian avaukseen ns. nahkasaranaa, kun kuulin oman mieheni aikoinaan alakoulun puukässässä sellaista käyttäneen. Onkohan jo täysin antiikkinen tekniikka? Toimii, joka tapauksessa.

Eriyttäminen

Yritin projektia ja tuotetta suunnitellessani pyrkiä tekemään sellaisen työn, jota olisi helppo eriyttää eritasoisille oppilaille. Matkapelin tekeminen on oppilaslähtöinen käsityö. Jokainen oppilas suunnittelee omanlaisensa ja omannäköisensä matkapelin, koska yhtä valmista kaavaa tämän käsityön tekemiseen ei ole olemassa. Ideoita ja ajatuksia haetaan jo olemassaolevista peleistä.

Jokaisessa oppilasryhmässä on oppilaita, jotka ovat muuta ryhmää nopeampia. Puolet näistä nopeista oppilaista selviytyy annetuista tehtävistä nopeasti, koska ovat taitavia. Toinen puolisko suoriutuu niistä hätäillen, koska haluavat saada työn vain äkkiä valmiiksi. Taitavia oppilaita eriyttävät tehtävät motivoivat eivätkä he pitkästy odotellessaan muiden oppilaiden töiden valmistumista, kun taas hutiloivat oppilaat voivat lisätehtävien kautta oppia ettei hutiloinnista ole hyötyä, koska lisää tekemistä tulee joka tapauksessa.

Matkapeli-projektissa on mahdollista tehdä mm. seuraavanlaisia eriyttämisiä:

Nopeat ja taitavat oppilaat: toinen pelialusta kääntöpuolelle, molemmille peleille paperiset peliohjeet rasiaan, pikkupussukka nopalle ja pelinappuloille, puinen säilytysrasia.

Nopeat, ei niin taitavat ja hätäilyyn sortuvat oppilaat: tietokoneella kirjoitettu paperinen peliohje, erillinen pikkupussukka nopalle ja pelinappuloille.

Hitaat oppilaat: paperiset peliohjeet mukaan pelipussiin/-laatikkoon, puisen säilytysrasian sijaan voidaan tehdä kankainen säilytyspussi, johon laitetaan pelialusta, noppa ja pelinappulat, pikkupussukka jätetään tekemättä.

Ongelmakohdat

Tämän projektin haasteelliset työvaiheet ovat mielestäni kankaanvärjäys sekä säilytysrasian kokoaminen.

Kankaanvärjäyksen ohjeistuksessa opettajan tulee huolellisesti selittää ja havainnollistaa oppilaille haastavat kohdat, joissa epäonnistuminen on todennäköisintä. Esimerkiksi sabluunapainannassa on tärkeää huolehtia siitä, että sabluuna on tiiviisti kangasta vasten. Myös kangasvärin määrän sääteleminen on tärkeä huomioitava asia, koska oppilaat melko helposti laittavat kankaalle liikaa väriä. Liika väri lähtee helposti kankaalla leviämään ja painanta-/värjäntäjäljestä epäsiistiä ja suttuista.

Säilytysrasian kokoamisesta haastavan tekee se, miten työn saa pysymään paikallaan liittämisen aikana. Tässä työvaiheessa oppilastyöparien yhteistyöskentely on kaikkein tärkeimmässä roolissa. Oppilaiden on hyvä koota yhtä rasiaa kerrallaan niin, että pari avustaa koko ajan kokoamisessa.

Kiinnitysnaulan naulaamisessa on myös se riski, että ohut vaneri halkeaa, joten naulaamisessa on korostettava suurta varovaisuutta!